Skip to main content

Vesa-Pekka Kuusela: 20-vuotias Taitaja9-kilpailu kasvaa ja kehittyy

Taitaja9-finaalin järjestelyistä vuonna 2022 vastannut Vesa-Pekka Kuusela on tutkinut opinnäytetyössään Taitaja9-kilpailun nykytilaa ja tulevaisuutta. Vesa-Pekka kertoo blogissa havainnoistaan ja kehittämisehdotuksistaan kilpailulle.

Taitaja9_1280.jpg

Taitaja9-finaali käytiin valtakunnallisen Taitaja-tapahtuman yhteydessä Porissa toukokuussa 2022. Kuva: Eerika Noukkala / Skills Finland.

Ammatillinen Taitaja-tapahtuma käydään Skills Finland ry:n ja vuosittain vaihtuvan koulutuksen järjestäjän toteuttamana vuosittaisena suurtapahtumana. Ammattitaidon SM-kilpailun lisäksi tapahtumassa käydään yläkoululaisten Taitaja9-kilpailun finaali. Yläkoulun 7.–9.-luokkalaisille suunnattu Taitaja9-kilpailu käydään kolmihenkisin joukkuein. Vuodesta 2002 järjestetyssä Taitaja9-kilpailussa joukkuemäärät ovat vuosien mittaan lisääntyneet merkittävästi ollen tänä lukuvuotena jo lähes 4000. Tulevaisuus vaatii kuitenkin kilpailulta kehitystä, johon olen pyrkinyt löytämään vastauksia opinnäytetyössäni, joka on tehty osana maaseudun kehittäminen (agrologi YAMK) -tutkintoa Oulun ammattikorkeakoulussa.

Taitaja9-kilpailuun osallistuvien ikäluokkien koko on noin 60 000 vuosittain. Tämän perusteella joukkuemäärien kasvattamiseen on hyvät edellytykset. Tärkeää on löytää peruskouluihin aktiiviset Taitaja9-yhteyshenkilöt, joiden avulla tieto kilpailusta siirtyy kuhunkin peruskouluun. Ammatillisen koulutuksen henkilöille, jotka Taitaja9-toiminnassa ovat mukana, tulisi resursoida riittävästi aikaa paikallis- ja aluekilpailujen suunnitteluun ja toteutukseen. Tiedottaminen ja tapahtumien esittely on myös hyvin tärkeää, johon on varattava riittävästi aikaa.

Maaseutu vahvoilla ja markkinoinnilla lisää aktiivisutta

Vaikka Taitaja9-kilpailu on jo 20-vuotias, on suuri osa toiminnasta keskittynyt samojen henkilöiden varaan niin peruskouluissa kuin ammatillisissa oppilaitoksissa. Uusien toimijoiden mukaan saaminen olisi hyvin tärkeää. Merkittävä potentiaali opinnäytetyön mukaan löytyy kaupungeista, joissa osallistujamääriä voidaan paljon kasvattaa. Valtakunnalliseen finaaliin selviytyneiden alle 15 000 asukkaan kuntien osuus kahdeksan vuoden otannassa on 122 joukkuetta verrattuna yli 15 000 asukkaan kaupunkeihin, joita määrästä oli 166 joukkuetta. Finaalikuusikkoon selviytyneiden osalta alle 15 000 asukkaan maaseutukuntien osuus on 17 joukkuetta verrattuna kaupunkien yli 15 000 asukkaan 19 joukkueeseen.

Ammattitaidon SM-kilpailu Taitaja koostuu semifinaaleista ja finaalista. Vastaavasti yläkoululaisten Taitaja9-kilpailu koostuu paikalliskilpailuista, aluekilpailuista ja valtakunnallisesta finaalista. Kävijämäärät valtakunnallisessa finaalissa liikkuvat useissa kymmenissä tuhansissa katsojissa ja antavat nostetta ammatilliselle koulutukselle. Lukuvuoden aikana tapahtuva lisämarkkinointi median kautta niin Taitaja9-kilpailulle kuin ammatilliselle Taitaja-kilpailulle antaisi tapahtumalle ja sen eri vaiheille lisäarvoa ja näkyvyyttä. Samalla tietoisuutta ammatillisesta koulutuksesta ja Taitaja-kilpailusta saataisiin nostettua.

Kehittämistä hybriditoteutuksella sekä Taitaja9-kilpailun arvostus

Joukkuemäärien kasvattamiseen olisi järkevää harkita hybriditoteutuksen mahdollisuutta resurssien rajallisuuden ja alueiden eroavaisuudesta johtuvien pitkienkin välimatkojen vuoksi. Paikalliskilpailuja voitaisiin edelleen järjestää lähitapahtumina niillä alueilla, joilla on resursseja peruskouluilla kiertämiseen. Toisaalta virtuaalimahdollisuutta tulisi varmasti hyödynnettyä erityisesti alueilla, joilla välimatkat ovat pitkiä. Kilpailun toinen vaihe, aluekilpailut, tulisi käydä lähitapahtumana. Mahdollisuuksien puitteissa aluekilpailut tulisi käydä ratakilpailuina, jolloin joukkueet pääsisivät kilpailemaan valtakunnallisen finaalin toteutusmallin mukaisesti.

Kahden kilpailujoukkueen saaminen varmuudella alueelta valtakunnalliseen finaaliin tulisi päättää pysyväksi periaatteeksi antaen vapaammat kädet paikalliskilpailujen toteuttamiseen. Valtakunnallisen finaalin järjestäjän saadessa yhden lisäpaikan loput paikat jaettaisiin paikalliskilpailuihin osallistuneiden määrän ja alueen asukasmäärän suhteessa kuitenkin niin, ettei miltään alueelta finaaliin selviydy kuin maksimissaan viisi joukkuetta.

Ammatillisia Taitaja-kilpailuja on käyty vuodesta 1988 ja perusopetuksen Taitaja9-kilpailua vuodesta 2002. Skills Finlandin verkkosivuilla Taitaja kautta aikojen -sivulla löytyy SM-kilpailun tuloksia vuosituhannen alkupuolelta saakka. Olisi hienoa, että myös Taitaja9-finaalikuusikon tulokset tulisivat sivustolle SM-lajien tapaan, joista niitä voitaisiin myöhemmin tarkastella.

Taitaja9-kilpailussa mukana olevat nuoret suuntaavat seuraavaksi joko lukioon tai ammatillisen puolen opiskelijoiksi. Ensimmäistä kertaa vuonna 2022 Taitaja9-kilpailun finaali järjestettiin kaksipäiväisenä, jolloin myös kilpailijoille jäi aikaa ammatillista koulutusta esittelevien SM-lajeihin tutustumiseen. Taitaja9-kilpailjioiden määrä koko tapahtuman kilpailijamäärästä on reilu 20 %. Monien perusopetusten vuosittain odottama Taitaja9-kilpailu voi tällä hetkellä hyvin, mutta tekemäni opinnäytetyön tulosten perusteella siltä voidaan odottaa vielä enemmän.

Vesa-Pekka Kuusela
Taitaja9-lajivastaava, Taitaja2022 Pori
opinto-ohjaaja, WinNova