Ammattitaitokilpailut kehittävät työelämässä tärkeitä taitoja

Maiju Korhonen

• Johtava asiantuntija, Elintarviketeollisuusliitto ry (2022-), aiemmin muun muassa amisten opiskelijajärjestö Suomen Opiskelija-Allianssi -OSKU ry:n pääsihteeri 2014–17.
• Skills Finlandin hallituksen jäsen vuosina 2015–17 ja vuodesta 2022 alkaen, hallituksen työvaliokunnan jäsen vuodesta 2022 ja varapuheenjohtaja vuoden 2025 alusta.
• Ihailen huippuosaamista, mutta itse en ole lainkaan käytännön tekijä. Sen sijaan olen aika hyvä lobbari!

Kondiittorilajin (Pâtisserie and Confectionery) kilpailija Jenna Kattilakoski kisatyönsä parissa EuroSkills 2023-kilpailuissa Gdanskissa. Hän voitti pronssia. Kuva: Paulina Latek-Przybylska / WorldSkills Europe.

Elinkeinoelämällä ja yrityksillä on Suomessa jo vuosikymmenten kokemus ammattitaitokilpailutoiminnasta. Elinkeinoelämän Keskusliiton EK:n edeltäjä Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto oli aikanaan perustamassa Skills Finland ry:tä ja tuomassa tänne kisoja maailmalta.

Kilpailutoiminnalla haluttiin ja halutaan yhä nostaa ammatillisen koulutuksen arvostusta. Edustamani elintarvikealan lajit ovat kisoissa yleisön suosikkeja, kun leipurit ja kondiittorit pistävät parastaan kilpailutehtävissä. EuroSkills-kilpailuissa yhtenä lajina on myös lihanleikkaus ja -käsittely.

Eri toimialojen yrityksille on tärkeää olla kehittämässä oman alansa huippuosaamista ja kannustaa nuoria tekijöitä testaamaan taitojaan muita vastaan. Useat elintarvikealan yritykset toimivat kilpailuissa sponsoreina, raaka-ainetoimittajina, tuomareina tai ohjausryhmien jäseninä.
Huippuosaajia ja -tekijöitä tarvitaan siinä missä huippuasiantuntijoitakin. Mielestäni kansainvälisillä kilpailuilla on tärkeä tehtävä, koska ne lisäävät suomalaista ammattiylpeyttä ja käsitystä osaamisemme korkeasta tasosta.

On tärkeää nähdä huipulle ja tavoitella sinne, vaikkei sinne aina yltäisikään. On ainakin yrittänyt ja antanut kaikkensa.

Monilla ammattialoilla on pitkät perinteet alan sisäisissä mittelöissä, niin myös elintarvikealan ammateissa, kuten leipureilla ja kondiittoreilla.

Lihanleikkaus (Butchery) on kilpailulaji EuroSkills-kilpailuissa. Kuva vuoden 2023 Gdanskin-kisoista. Kuva: Paulina Latek-Przybylska / WorldSkills Europe.

Kilpailutehtävien työelämävastaavuudesta ei pidä tinkiä. Tehtäviä pitää kehittää jatkuvasti niin, että ne vastaavat työelämän aitoja tilanteita ja ammattitaitovaatimuksia.
Yritykset ovat ylpeitä ammattitaitokisoihin osallistuneista työntekijöistään, koska kilpailujen kautta saadaan ajantasaista osaamista, uusia ideoita sekä paineen ja katseiden alla tehtävässä työssä pärjäämistä. Esimerkiksi vuoden 2024 WorldSkills-kisoissa Ranskan Lyonissa vieraili noin 250 000 ihmistä.

Kilpailutöiden tuomarointi on tarkkaa hommaa. Kuvassa leipurilajin (Bakery) tuomareita WorldSkills 2024 -kisoissa Lyonissa. Kuva: WorldSkills.

Yritykset hyödyntävät ammattitaitokilpailuja myös rekrytointikanavana. Taitajan finalistit saavat tyypillisesti työtarjouksia, kansainvälisistä kilpailijoista puhumattakaan. Työelämässä on todella suuri valtti, kun CV:ssä näkyy kilpailuihin osallistuminen.

Itse kisasuorituksen ohella jo pelkkä kisoihin valmentautuminen kehittää monia taitoja, joiden olemassaoloa on vaikea muuten todistaa. Sellaisia ovat esimerkiksi paineensietokyky ja jännityksen hallinta, viestintätaidot, sinnikkyys, ongelmanratkaisu ja muutoksiin sopeutuminen sekä yleisön edessä toimiminen ja suoriutuminen.

Omia rajojaan ei voi tietää, ellei niitä joskus vähän koettele – kisat tarjoavat opiskelijoille usein itsensä ylittämisen kokemuksia, jotka kantavat myös työelämässä. Toisaalta myös pettymysten käsittely on tärkeä osa kilpailuja.

Kisarintamalla tapahtuu seuraavaksi syyskuussa, kun 18 nuorta huippuosaajaa edustaa Suomea ammattitaidon EM-kilpailussa Tanskan Herningissä 9.–13.9. Viimeisiä treenejä ja viilauksia kisoihin tehdään jo ympäri Suomea. Monet kilpailijoista ovat valmistautuneet vuosien ajan, nyt on aika korjata työn hedelmät. Toivotan onnea ja tsemppiä ammattitaitomaajoukkueelle Tanskaan!