Skip to main content

Kunniapuheenjohtaja Veijo Hintsanen: 30 vuotta ammattitaitokilpailujen asialla

Skills Finland nimesi toukokuussa 2018 Veijo Hintsasen kaikkien aikojen ensimmäiseksi kunniapuheenjohtajakseen. Kunniapuheenjohtajuus on elinikäinen kunniatehtävä. Hintsanen on ollut mukana Skills-toiminnassa jo 80-luvun loppupuolelta lähtien ja vaikuttanut vahvasti siihen, että ammattitaitokilpailutoiminta on kasvanut Suomessa nykyisiin mittoihinsa.

Hintsasen ura ammattitaitokilpailujen parissa alkoi ammattikasvatushallituksesta (nykyinen Opetushallitus), jossa hän toimi teollisuusosaston opetuksen päällikkönä. Kaikki alkoi yhdellä rysäyksellä, kun ammattikasvatushallituksen pääjohtaja Jorma Pöyhönen käveli vuonna 1988 Hintsasen huoneeseen ja ilmoitti: ”nimitämme sinut tekniseksi delegaatiksi IVTOon” (nykyinen WorldSkills).

− Alku ei ollut helppoa kotimaassa eikä kansainvälisellä tasolla, Hintsanen muistelee. −Suomessa ei ollut kansallista Skills-organisaatiota, eikä toimintaan ollut oikeastaan budjetoitu mitään. Alkuun auttoivat kuitenkin henkilökohtaiset kontaktit oppilaitoksiin ja yritysmaailmaan niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. IVTOnkaan toiminta ei ollut vielä kovin järjestäytynyttä. Kansainvälisten kilpailujen lajit ja valmennusjärjestelmä olivat vielä hahmottumatta, eikä valmennukseen ja kilpailuihin osallistumiseen ollut mitään rahoitusta.

Hintsasen mukaan Skills Finlandin perustaminen vuonna 1993 oli askel seuraavalle tasolle. Se ratkaisi monia ongelmia, ja pikkuhiljaa kansallisten ammattitaitokilpailujen taso nousi. Myös valmentautumista kansainväliseen kilpailuun kehitettiin. Tärkeimpänä tavoitteena kansainvälisiin kilpailuihin osallistumisessa oli lisätä Suomen kokemusta uusista lajeista. Jo vuonna 1999 Montrealin kilpailussa Suomen joukkueessa oli 30 kilpailijaa. Samana vuonna Suomi huomasi olevansa valmis hakemaan WorldSkills-kilpailun isännyyttä. Järjestämisoikeus myönnettiin Lissabonissa pidetyssä järjestön yleiskokouksessa.

− WorldSkills Helsinki 2005 -kilpailun järjestäminen oli viimeinen piristysruiske, jolla sekä kansallinen että kansainvälinen ammattitaitokilpailu nousi korkeammalle tasolle. Vuosina 2003−2011 Suomella oli keskimäärin WorldSkills-kilpailujen suurin joukkue. Samaan aikaa Suomen kansallisten kilpailujen järjestelyt nousivat ammattimaiselle tasolle, arvioi Hintsanen.

Monta mielenkiintoista roolia

Veijo Hintsanen on toiminut monessa roolissa ammattitaitokilpailuissa. Hän itse pitää niistä mielenkiintoisimpana jäsenyyttä WorldSkillsin hallituksessa ja teknisen komitean puheenjohtajuutta vuosina 2003−2011.

− Niinä vuosina otettiin monta merkittävää askelta kohti ammattimaista organisaatiota, joka WorldSkills nykyään on, Hintsanen toteaa.

Kansallisella tasolla Skills Finlandin perustamisprosessi sekä pitkäaikainen hallituksen ja sen työjaoston jäsenyys ovat olleet Hintsaselle hyvin mieluisia tehtäviä.

− Erityisen mielenkiintoista ja antoisaa oli olla keskeisillä paikoilla WorldSkills Helsinki 2005 -tapahtuman hakuprosessissa ja itse tapahtuman monivaiheisessa ja ajoittain hektisessäkin valmistelussa. Yhteistyöllähän siitä syntyi toteutus, jota pidetään edelleenkin yhtenä parhaista malleista WorldSkills tapahtumien järjestelyissä, Hintsanen sanoo.

Veijo Hintsanen näkee valmennuksen ja kilpailut tärkeänä välineenä osaamisen ja koulutuksen kehittämiseen kansallisesti ja kansainvälisesti. Kansainvälinen Skills-verkosto on tärkeä kokemusten, osaamisen ja parhaiden käytäntöjen jakamisen kanava. Kilpailutoiminnan ja ammatillisen koulutuksen kiinteä yhteys on yksi tapa kehittää kansallisia koulutusjärjestelmiä.

Hintsanen näkee Suomen edelläkävijänä kilpailutoiminnan ja ammatillisen koulutuksen integraation kehittämisessä. − Sitä tietoa ja taitoa olisi hyvä levittää tehokkaasti myös maailmalle, hän sanoo.

Katse tulevaisuudessa

WorldSkillsin viso 2025 on myös Veijo Hintsasen visio tulevaisuuden kilpailutoiminnasta. Hän on ollut tiiviisti mukana tekemässä sitä. Hintsanen näkee yhteistyön eri osapuolten välillä olennaiseksi osaksi toimintaa.

− Jäsenten tulisi tuntea olevansa osa isoa Skills-perhettä, ja olla valmiita auttamaan toisiaan jakamalla kokemuksia, tietoa ja parhaita käytäntöjä. Periaate on tärkeä niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin, Hintsanen sanoo.

− Suomelle WorldSkills Vision 2025 tarjoaa runsaasti uusia mahdollisuuksia myös osaamisen myyntiin. Eri osa-alueiden integraatio on useimmissa maissa hyvin ohutta, ja puutteita on myös eri osa-alueiden osaamisessa. Myös strategiset kumppanuudet olisivat suotavia kehityksen vauhdittamiseksi, Hintsanen sanoo.

Hämeen ammattikorkakoulun HAMKin rehtorin tehtävästä eläkkeelle jäänyt Hintsanen jatkaa kansainvälisellä tasolla työtä ammattitaitokilpailujen ja ammatillisen osaamisen hyväksi WorldSkills Vision 2025:n toteutussuunnitelmien ja käytännön toteutusten edistämisessä.

− Rooliini kuuluu yhdessä kokeneen brittikollega Chris Humphriesin kanssa koota yhteen eri puolilla maailmaa työstettyjä hahmotelmia, ajatuksia ja esityksiä sekä saattaa kokonaisuus yhtenäiseen määrämuotoon päättävien elinten käsittelyjä varten. Sama kuvio jatkunee jossakin muodossa myös toimeenpanovaiheen konkretisoinnissa. Juuri nyt on menossa maailmanlaajuinen kuuleminen tärkeimmiksi ja kiireellisimmiksi katsottujen toimenpiteiden toteutuksesta, Hintsanen kertoo.

Rakkaita muistoja ja elinikäisiä ystäviä

Muistoja on kerääntynyt Hintsaselle vuosien varrella runsaasti. Yksi tärkeimmistä on yhteistyön alku WorldSkillsin pääsihteerin David Hoeyn kanssa.

− Vuoden 2004 yleiskokouksessa Hong Kongissa David Hoey auttoi meitä viimeistelemään esitystämme, ja muutti sen Finglishistä Englishiksi. Myöhään yöllä saimme homman valmiiksi, ja David aloitti vasta sitten oman esityksensä valmistelun. Se oli hieno alku ikuiselle ystävyydelle, Hintsanen muistelee.

− Suomalaisia arvostetaan maailmalla esimerkiksi siitä, että sanomme kohtalaisen selkeästi sen mitä ajattelemme. Rivien välistä ei tarvitse etsiä selityksiä. Puhumme kenties vähän, mutta yleensä asiaa. WorldSkillsin piirissä olin thinker ja irlantilainen aisaparini teknillisen komitean johtamisessa puolestaan speaker. Tuosta asetelmasta sain myös nimikkeen wise man, eikä se kuulostanut lainkaan pahalta, Hintsanen naurahtaa.

Veijo Hintsanen pitää kunnia-asiana sitä, että on saanut olla mukana ammattitaitokilpailutoiminnassa niin monessa roolissa kansallisesti ja kansainvälisesti.

− Uudet ystävät, hyödylliset verkostot ja mielenkiintoiset haasteet ovat antaneet paljon. Uusiin kulttuureihin tutustuminen on avannut silmät ja antanut perspektiiviä omaan ajatteluun, Hintsanen summaa vuosien antia.

  • Toiminnanjohtaja Eija Alhojärvi ojentaa vastavalitulle kunniapuheenjohtajalle Veijo Hintsaselle kunniakirjan ja puheenjohtajan nuijan.

  • Skills Finlandin ensimmäisen kunniapuheenjohtajan nuijan on tehnyt puuseppä Jaakko Järvi, joka voitti kultaa
    EuroSkills Gothenburg 2016 -kilpailussa.

  • Veijo Hintsanen ja Vilho Hirvi IVTOn kokouksessa.

  • Hannele Marttiini, Veijo Hintsanen ja Pirjo Heikkilä taito-olympialaisissa (nykyinen WorldSkills-kilpailu) Amsterdamissa vuonna 1991.

  • WorldSkillsin teknisen komitean puheenjohtaja Liam Corcoran, Veijo Hintsanen ja WorldSkillsin pääsihteeri David Hoey.

  • Pääministeri Matti Vanhasen vieressä WorldSkills Helsinki 2005 -kilpailun avajaisissa.

  • Turun kaupungin vastaanotolla Taitaja2015-kilpailun aikaan. Kuvassa Skills Finlandin huippuvalmennuspäällikkö Teija Ripattila, Veijo Hintsanen sekä HAMK Finnish Academy for Skills Excellencen Tuomas Eerola ja Pirjo Tuominen.

  • Veijo Hintsanen (kuvassa kolmas vasemmalta) ja muita Skills Finland ry:n perustajajäseniä
    yhdistyksen 15-vuotisjuhlassa vuonna 2008.