Taitaja2026: Osaaminen on Suomen kilpailukyvyn kivijalka

CNC-koneistus-lajin kilpailija Aapo Paunonen, Taitaja2025 Turku Väinö Alimkhanov Skills Finland

Teknologinen kehitys, yritysten osaamistarpeet ja työn tuottavuus ovat isoja koko Suomen kilpailukykyyn liittyviä kysymyksiä. Yrityksissä ja työpaikoilla tarvitaan panostuksia osaamiseen, jotta investoinnit, uudet teknologiat ja toimintatavat skaalautuvat laajasti käyttöön. 

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän Keudan johtaja Riikka-Maria Yli-Suomu sanoo, että teknologisen murroksen nopeus haastaa Suomen koulutusjärjestelmää. 

– Ammatillisen koulutuksen on tuettava Suomen talouskasvua, joka meillä Keski-Uudellamaalla nojaa muun muassa teknologiateollisuuteen. Ammatillisen koulutuksen järjestäjien ja koko Suomen koulutusjärjestelmän on yhdessä pystyttävä tarjoamaan sellaista osaamista, jonka avulla investoinnit teknologioihin, ohjelmistoihin ja järjestelmiin saadaan yrityksissä muutettua tuottavuudeksi ja kasvuksi, Yli-Suomu sanoo. 

Vuosittaisen Taitaja-tapahtuman järjestämisestä vastaa päävastuullisena tänä vuonna Keuda. Taitaja-tapahtuman taustaorganisaatio on Skills Finland ry. 

Yritykset tuovat Taitajaan teknologiaa, kalustoa ja työelämän osaamista 

Ammatillista koulutusta kehitetään tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa. Ammattitaitokilpailut ja Taitaja ovat tärkeitä tapahtumia, joissa opiskelijat, opettajat, koulutuksen kehittäjät ja yritykset kohtaavat. 

Taitaja2026-tapahtumassa on mukana lähes 500 yrityskumppania ja työnantajaa, jotka osallistuvat kilpailulajeihin ja tapahtumaan eri tavoin. Yritykset tuovat finaalitehtäviin osaamistaan, teknologioita, kalustoa sekä tarvikkeita. Lajien tuomaristossa on vahva yritysten edustus. 

Hammashoidon kuvantamislaitteita valmistava Dexis on yksi Taitaja2026-tapahtuman yrityskumppaneista. Dexis osallistuu CNC-koneistuksen ja elektroniikkakokoonpanon tuomarointiin sekä CNC-koneistuksen finaalitehtävän toteutukseen. Koneistamon tuotantopäällikkö Olli Rantalalle yhteistyö koulutuskumppaneiden kanssa on tärkeä osa työtä – laadukas koulutus ja mahdollisuuksien tarjoaminen uusille osaajille on yhteinen tavoite. 

– Esimerkiksi teknologiaverkosto, jossa kehitämme robotiikka- ja automaatioalan opetusta yritysten tarpeiden mukaiseksi, on tärkeä osa meidän ja Keudan yhteistyötä. Taitaja2026 on hieno työelämätapahtuma ja meille yrityksenä konkreettinen tapa tehdä näkyväksi, millaista osaamista modernissa tuotannossa tarvitaan, Rantala sanoo. 

Posti on neljättä vuotta mukana Taitajan pääyhteistyökumppanina. Kilpailijoille ja yleisölle näkyvin osa yhteistyötä on kuljetuslogistiikkalajin sähköinen ajoneuvoyhdistelmä, jonka lastaaminen on osa finaalitehtävää. Oppilaitosyhteistyö on Postille tärkeä tapa sekä uusien osaajien löytämiseen että henkilöstön osaamisen kehittämiseen. 

– Meitä koskettavat työntekijöiden ikärakenteen kehittyminen ja suhdannekysymykset kuten kaikkia muitakin työnantajia. Vauhdilla kehittyvät teknologiat tuovat logistiikka-alalle valtavia muutoksia, ja mukana pysyminen edellyttää tiivistä yhteistyötä koulutustoimijoiden kanssa, sanoo Esa Lilja, Postin Learning Manager. 

Uusi Taitaja-väylä korkeakoulutukseen avaa Taitajille 360 koulutuspolkua 

Työpaikkojen osaamiskysymyksiä tulee ratkoa koko koulutusjärjestelmän tasolla. Väestökehitys, kutistuvat nuorisoikäluokat ja nopea teknologinen kehitys edellyttävät, että koulutuspolkuja toiselta asteelta korkeakouluihin ja työelämään tarkastellaan kokonaisuutena. 

– Meillä ei ole enää varaa koulutusjärjestelmään, joka on rakennettu erillisille siiloille ja suurille ikäluokille. Meidän on tarkasteltava lukiota ja ammatillista koulutusta yhtenä toisena asteena, josta on suora ja aito väylä korkeakouluun tai työelämään. Jos ja kun korkeakoulutettujen määrää Suomessa halutaan nostaa, voidaan se tehdä vain lisäämällä ammatillisen koulutuksen kautta korkeakouluihin tulevien määrää, Yli-Suomu sanoo. 

Taitaja2026-kilpailun finaalissa menestyneet kilpailijat voivat saada opiskelupaikan ammattikorkeakoulussa suoraan ilman pääsykoetta. Taitaja-finalisteille on osoitettu 13 ammattikorkeakoulusta yhteensä 161 hakukohdetta ja 360 aloituspaikkaa eri puolilla maata. 

– Finalistit osoittavat Taitajassa osaamista, jota työelämä ja korkeakoulut tarvitsevat: teknistä taitoa, ongelmanratkaisua ja kykyä toimia paineen alla. On tärkeää, että heidän osaamisensa avaa väyliä korkeakoulutukseen ilman ylimääräisiä esteitä”, kertoo Skills Finlandin toiminnanjohtaja Maria Ekroth. 

Uusi Taitaja-väylä vahvistaa ammatillisen koulutuksen arvostusta ja nuorten koulutuspolkujen jatkuvuutta sekä vastaa kasvavaan työvoimatarpeeseen monilla aloilla. Samalla se tukee yhteiskunnan tavoitetta kasvattaa korkeasti koulutettujen määrää. 

– Taitaja-väylä on vahva osoitus siitä, että osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan korkeakouluissa aiempaa selkeämmin. Jokaisella tulevaisuuden osaajalla tulee olla mahdollisuus jatkaa opintojaan omia vahvuuksiaan hyödyntäen. Suomalainen koulutusjärjestelmä on siitä ainutlaatuinen, että pussinperiä ei ole, vaan aina on mahdollisuus jatkaa seuraavalle asteelle, Yli-Suomu sanoo.