Taitaja9 jatkaa menestyskulkuaan
Taitaja9-konkari Jarmo Linkosaari kirjoittaa yläkoululaisten kädentaitokilpailu Taitaja9:n menneestä ja tulevasta.
Taitaja9 on kädentaitokilpailu, jolla halutaan hauskasti ja innostavasti nostaa peruskoulun taitoaineiden arvostusta opiskelijoiden keskuudessa. Kilpailu on mielenkiintoinen tapa tutustua eri ammatteihin, ja sen avulla lisätään peruskoulujen, ammatillisten oppilaitosten ja yritysten välistä yhteistyötä. Vauhdikkaaseen Taitaja9-kilpailuun voivat osallistua kaikki 7.–9.-luokkalaiset nuoret kolmihenkisin joukkuein. Taitaja9-tehtävät testaavat nokkeluutta ja näppäryyttä sekä tutustuttavat samalla eri ammatteihin.
Taitaja9-kilpailun idea syntyi Espoossa vuonna 2002 kun mietittiin, kuinka kone-, metalli- ja sähköalojen vetovoimaa voisi parantaa. Silloin haettiin kisaa tai tapahtumaa, joka olisi yleisöystävällinen ja nuoria kiinnostava ratamainen kilpailu. Nykyisin kisatehtävät voivat rakentua kaikista koulutuksessa olevista ammateista. Taitaja9 on vuodesta 2002 laajentunut ja kehittynyt 30 joukkueen kisasta tänä päivänä noin 2200 joukkueen kilvoitteluksi. Taitaja9-vuosi huipentuu vuosittain valtakunnalliseen finaaliin, joka järjestetään ammattitaidon SM-kilpailujen yhteydessä. Ensi vuonna 12.–13.5.2020 Jyväskylässä järjestettävä Taitaja9-finaali on edellisvuosista poiketen kaksipäiväinen.
Paljon on kehitystyötä tapahtunut näiden 18 vuoden aikana. Uusia aloja on tullut mukaan ja aiemmasta sekajoukkuevaatimuksesta luovuttu. Samoin valtakunnallista koordinointia on parannettu. Suomi on jaettu 12 alueeseen, ja jokaisella on omat aluekarsintansa. Alueilla on innostus päällä.
Olen itse ollut mukana vuodesta 2003 ja nähnyt omin silmin kisan kehittymisen. Iloitsen eniten siitä, että kisa on lähentänyt perusopetusta ja ammatillista koulutusta. Vieraillessaan kisan ”varjolla” ammatillisissa oppilaitoksissa, nuoret saavat ainakin pienen kuvan siitä, kuinka hienoa ammatillisessa koulutuksessa on opiskella. Paras palkinto osallistumisesta voi olla ajatus tulevasta ammatista. Pienestäkin ajatuksen kipinästä voi syntyä vaikka mitä.
Olen ollut järjestämässä lukuisia paikalliskilpailuja Turussa, neljät aluekarsinnat Varsinais-Suomessa sekä kahdet valtakunnalliset finaalit, vuosina 2005 ja 2015. On ollut hienoa nähdä, kuinka kisa on kehittynyt ja saanut uutta ilmettä alati uudistuvien tehtävien muodossa. Digitalisaatio ja robotiikka ovat jo tulleet mukaan tehtäviin, mutta mielestäni perinteinen linnunpönttötehtävä puolustaa paikkaansa myös tulevaisuudessa. Kädentaidot ovat edelleen se, minkä ympärille tehtävät tulee suunnitella.
Taitaja9-tehtäviä on monesti käytetty myös innostajana messuilla tai erilaisissa ammatillisen koulutuksen tapahtumissa. Itse olen ollut esimerkiksi 2007 järjestämässä Viron ensimmäisiä Taitaja9-kisoja Viljandissa. Vähän sitä tullissa ihmeteltiin, kun matkalaukussani oli tuoreita silakoita, sahoja ja laudanpätkiä.
Oman Taitaja9-urani kruununa voisin melkein pitää Skills Finlandin järjestämää Taitaja9-kisaa Euroopan ammatillisen koulutuksen johtajille. Kilpailu järjestettiin Euroopan ammattitaitoviikolla Finlandia-talossa syksyllä 2019.
Taitaja9-kilpailun keskeisiä tavoitteita ei pidä unohtaa. Tärkeää on markkinointihenkisyys, mahdollisimman monien alojen mukaan ottaminen sekä ajan lisäksi tehtävien tekemisen laadun huomioiminen. Tehtävien tulee olla yleisöystävällisiä, ja lisäksi kisan suunnittelijoiden tulee miettiä, miten tehtävien tekemisessä näkyvät joukkueen tiimityötaidot. Pitää muistaa, että hauskuus kisassa on säilytettävä, ja että kisaa tehdään ennen kaikkea nuorille.
Haluan toivottaa kaikkea hyvää Taitaja9-kilpailulle nyt ja tulevaisuudessa!
Jarmo Linkosaari
Taitaja-päällikkö
Skills Finland
