Kultaseppien kansainvälinen nokkamies

Arto Tikkusta voi hyvällä syyllä kutsua perinteiseksi ekspertiksi. Taustalla on vanha kultaseppäkoulu ja hopeaseppätutkinto. Sen jälkeen hopea- ja kultasepän erikoistumisammattitutkinnon suorittaneen Tikkusen työura on kulkenut Koulutuskeskus Salpauksen lehtoriksi, jossa hän nykyään toimii kulta- ja hopeapuolella.

Ensimmäiseksi kisakokemuksekseen Arto mainitsee EuroSkillsin vuodelta 1998. - Olin mukana MM-kisoissa Montrealissa vuonna 1999 ja siitä eteenpäin kaikissa kisoissa. Toimin pääeksperttinä Helsingissä vuonna 2005 ja tulin valituksi myös vuoden 2007 Shizuokan kisoihin.

Mielenkiintoiseen ekspertin tehtävään on liittynyt haasteita, joista kielitaito on ensimmäinen. Sen jälkeen tulevat sitten edut, joita ovat kansainvälisyys, kulttuurien tuntemus ja laaja verkottuminen.

- Kaikki kontaktit, joita on tullut vastaan, ovat olleet hienoja juttuja ja ne ovat poikineet uutta opetustyöhön. Niinpä me olemme yhteydessä muutenkin kuin vain kisojen puitteissa, Tikkunen kokoaa.

Loistavat kilpailijat saavat vanhan ekspertin innostumaan ja hänellä on hyvin mielessä ensi yrittämällä Euroopan mestaruuskisoissa voitetut kolme kultamitalia. Se on ylittämätön saavutus kolmella kilpailijalla. - Näinä viitenä kertana, kun olen ollut mukana kisoissa, ainoastaan kerran ei olla ylletty edes diplomitasolle eli minusta meillä on mennyt tosi hyvin sinänsä, muistelee Tikkunen.

Arto kertoo kuinka aikanaan toimi myös oppilaitoksen hallinnossa, mutta mieli halasi takaisin koulutusten pariin. - Opettaminen on hienoa ja kivaa. Parasta tässä on se osaamisen siirtäminen. Saan tehdä työtä fiksujen ja motivoituneitten oppilaitten kanssa, sellaisten tyyppien, jotka ovat valmiita tekemään paljon töitä menestyksen eteen.

Menestyspaineet ovat nytkin kovat, sillä lähtökohdat ovat erinomaiset. - Kilpailija Maria Suikkanen on tullut kouluun 15-vuotiaana ja ollut siitä eteenpäin minun oppilaana ja valmennuksessa. Nyt hän on 22-vuotias. Näin pitkää valmennusrupeamaa ei ole ennen ollut kellään. Maria on tosi hyvä, suitsuttaa Tikkunen.

Kovia ovat myös vastustajat, joita on Calgaryssa tiedossa yli 20 henkilöä, nuoria miehiä ja naisia. Korea tulee taas kerran olemaan se vaikein. Siellä motivaatio ja palkitsemissysteemi ovat aivan omaa luokkaansa. Esim. vuoden 2001 voittajalle annettiin loppuelämän ajan indeksiin sidottu 7000 US dollarin suuruinen summa ja päälle päätteeksi voittaja vapautettiin varusmiespalvelusta. Koreassa pronssimitalin kanssa voi vielä mennä kotiin menettämättä kasvojaan, mutta sitä huonommalla sijoituksella ollaankin jo hylkiöitä. Korean ohella huippumaita ovat mm. Australia, joka oli viimeksi toinen. Muita hyviä ovat Hong Kong, Taiwan, Italian Etelä-Tiroli ja Sveitsi. Skandinavian maat tulevat Suomen jäljessä. Pohjolan muissa maissa ei ole samanlaista valmennusjärjestelmää kuin meillä ja kilpailijat joutuvat valmistautumaan aika itsenäisesti kisoihin. Pohjoismaiden sisäiset kisat ovat kuitenkin hyviä kunnon mittareita, joissa on aina pärjättävä.

World Skillsiin harjoittelu perustuu etukäteen määrättyihin tehtäviin, sillä kisaan on etukäteen valmistettu viisi tehtävää. Arvonnalla valitaan sitten mestaruustaiston kohde. Tehtävät ovat modulaarisia, ja kisan aikana valmistetaan neljä korua tai sitten yksi koru, joka toteutetaan neljässä osassa. Osat yhdistetään viimeisenä päivänä. Kaikki työt tehdään 18 karaatin kullasta. Ne ovat varsin pieniä ja niistä toteutetaan vain kultasepän työ. Koruun ei laiteta kiviä eikä sitä myöskään kiilloteta. Tämä on seurausta siitä, että työ on maailmalla eriytetty; kiven istuttajat ja kiillottajat ovat eri henkilöitä. Meillä Suomessa kaikki työvaiheet tekee sama henkilö.

Kultasepän laji eroaa monella muullakin tavalla muista kisattavista lajeista. Yksi erikoisuus on se, että valmiit tuotteet on mahdollista ostaa ja niin Tikkusen oppilaitoskin on tehnyt. Kilpailijan kannalta motivoiva tieto on se, että tuote annetaan lahjaksi sille, joka on menestynyt kilpailussa hyvin.