Helsingissä talvi 2010 tullaan muistamaan yhtenä lumisimmista vuosikausiin. Lumikinosten keskellä tarpoessani mieleeni on taas uudelleen muistunut St. Gallenin WSC2003-kilpalujen pääsihteerin, Armin Mühlematterin ikimuistoinen kannustus, kun olin juuri aloittanut WSC2005-tapahtuman vetäjänä: ”Kuule Eija, edessäsi tulee olemaan pääasiassa myrskyä, ukkosta, tihkusadetta, rankkasadetta, salamoita ja taas rankkasadetta. Mutta myös poutapäiviä ja auringonpaistetta. Ja kaikki se tulee olemaan niiden harvojen poutapäivien arvoista”. 

Lumesta Armin, sveitsiläinen, ei maininnut mitään. Luulenpa, että vuosien tulevien vuosien Skills-historiikin kirjoittajatkaan eivät muista yhtäkään lumimyräkkää, vaan kuvailevat tätä vuoden 2010 alkupuoliskoa Skills-suuntienmäärittelykevääksi. Alkuvuoden yksi suurimmista haasteista Helsingissä on ollut pääsy työpaikoille. Niin perusteellisesti lumentulo on jälleen kerran yllättänyt pääkaupunkilaiset. Bussit, ratikat ja junat kulkevat miten sattuu, jos kulkevat. Henkilöautoja kaivetaan kinoksista mitä mielikuvituksellisimmilla välineillä. Helsingin Sanomien mukaan käytössä ovat mm: uunipellit, luottokortit, mopit, sählymailat, wokkipannut, liukurit, ikkunankuivaimet, liemikauhat, rikkalapiot, boolimaljat (muoviset) ja kenkälusikat.

Helsinkiläiset jakautuvat selvästi kahteen puolueeseen, niihin, jotka lehtien palstoilla ja kaikille vastaantulijoille suureen ääneen valittavat lumen mukanaan tuomia haittoja ja vaivoja ja sitten niihin, jotka ovat ihastuksissaan siitä, että Helsingissä on pitkästä aikaa kunnon talvi. Tämä jälkimmäinen ryhmä on ehkä vähemmän äänekäs, mutta ei varmaankaan yhtään pienempi kuin ensimmäinen. Jälkimmäiset ovat ihmisiä, jotka rakastavat hiihtämistä, luistelua ja jopa lumitöitä, joiden mieleen lumi tuo kauniita muistoja lapsuuden talvista, jotka hiljaisina tai ehkä vain hiljaa huokaisten ihailevat satumaisen kaunista maisemaa ja jotka nauttivat Helsingin poikkeuksellisesta valosta ja lumen vaimentaman kaupungin uudenlaisesta äänimaailmasta.

Lumesta huolimatta, tai ehkä sen ansiosta, Skills-toiminta on käynnistynyt vauhdilla. Alkanutta vuotta leimaavat strategiakeskustelut ja tulevan toiminnan linjaukset. Kilpailujärjestelmämme on pääosin toimiva ja hyväksi tunnustettu. Nyt on aika parantaa vaikuttavuutta, lisätä hyödyntämistä ja tehostaa verkostojen toimintaa. Ammattitaitokilpailujen hyötyjä ja hyödyntämistä sekä toiminnan resursointia mietitään useammalla taholla samanaikaisesti.

Skills Finlandin hallitus on käynnistämässä omaa strategiaprosessiaan, HAMK Skills Trainers’ Academyn vastaava on jo loppusuoralla ja samaan aikaan opetus- ja kulttuuriministeriön vetovoimaneuvottelukunta laatii ammatillisen koulutuksen viestintästrategiaa. Tässä strategiassa kilpailutoiminnalla tulee edelleen olemaan keskeinen rooli. Oulun Taitaja-tapahtuman yhteydessä järjestettävän eurooppalaisen Abilympics-konferenssin tavoitteena on kartoittaa Abilympics-toiminnan mahdollisuudet ja linjata paitsi Suomen, myös koko Euroopan tuleva rooli tässä toiminnassa. Tämän seminaarin jälkeen todennäköisesti tiedämme, tullaanko vuoden 2015 kansainväliset Abilympics-kilpailut järjestämään Euroopassa, ja jos tullaan, niin missä maassa.

Kansalliset keskustelut käynnisti Opetushallituksen yhteistyössä KJY:n ja Skills Finlandin kanssa 4.2.2010 järjestämä ”Taidot käyttöön – ammattitaitokilpailujen hyödyntäminen”-seminaari, joka keräsi OPH:n auditorion täyteen kilpailutoiminnan kehittämisestä kiinnostuneita. Seminaari oli upea ja uutta luova ja siitä saatu palaute erinomaista. Osallistujat olivat saaneet uusia ideoita, vastauksia kysymyksiinsä ja uusia verkostojakin oli syntynyt. Sekä seminaarin sisältö että keskusteleva työskentelytapa saivat kiitosta. Palautteessa mainittiin mm. ”Erinomainen osallistujajoukko”, ”Osallistujien into ja intensiteetti oli tosi hyvä!”, ”Seminaari hyvin ajankohtainen ja aiheellinen”, ”Hyvä avoin keskustelu”, ”Yhteistyökuviot vahvistuivat”, ”Tapaamme seuraavaksi face to face”, ”Seminaarin rakenne ja työtapa oli hyvä”, ”Ryhmätyömuoto ainut oikea”, ”Laajassa avoimuudessa asiat limittyvät ja kokoavat sirpaleita!”, ”Ajankohtaisia asioita”, ”Hyvä napakka tilaisuus, asiapitoinen ja katsottiin asiaa hyvin eri näkökulmista”.

Erityiskiitokset seminaarin onnistumisesta kuuluvat Opetushallitukselle ja kaikille aktiivisille ja innostuneille osanottajille. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin. Keskusteluja tullaan jatkamaan ainakin Oulun Taitajan yhteydessä pidettävissä miniseminaareissa, joita järjestävät sekä Opetushallitus että Skills Finland ry, sekä omassa laivaseminaarissamme toukokuussa. Näillä keskusteluilla pohjustamme tulevaa Skills-strategiaa ja määritämme yhdessä toiminnan tulevia painopisteitä.

Suomalaisen Skills-toiminnan ehdoton vahvuus verrattuna moneen muuhun maahan on toimiva verkostoyhteistyö. Sen avulla on helppo suunnata kohti poutapäiviä ja auringonpaistetta.

Ja muuten, itse kuulun siihen jälkimmäiseen ryhmään, enkä aina niin hiljaisestikaan!